Tunnustuksia

Satakieli haastoi minut mukaan tunnustamaan seitsemän asiaa itsestäni. 

Joten tässä tulee taas tilitystä :) 

1. Pelkään perhosia ja etenkin yöperhosia. Ne ovat kauniita katsella, mutta hui jos sellainen yrittää lentää kohti! 

2. Suurin taakka, mitä kannan elämässä on ihmisyys itse. Häpeän suuresti kuuluvani tähän lajiin, joka niin järjestelmällisesti tuhoaa tätä planeettaamme. Vaikka kuinka yritän elää niin, että omalta osaltani  aiheuttaisin mahdollisimman vähän kärsimystä tai tuhoa muille eläville tai luonnolle, niin en silti pääse eroon siitä faktasta, että pelkästään syntymällä ihmiseksi, jolla on normaalin ihmisen mielihalut, olen omalta osaltani syyllinen maapallon kärsimykseen.

3. En hyväksy ajatusta siitä, että ihminen olisi lajina jotenkin parempi tai ylempi. Maapallolla on satoja tuhansia kasvi- ja eläinlajeja ja jos pitäisi valita, kumpi selviää, ihmiskunta (eli yksi laji, jolla on kohtalaisen lyhyt historia), vai kaikki nuo muut lajit yhteensä, valitsisin ehdottomasti sen, että nuo muut lajit + maapallo selviäisi ja voisi jatkaa kukoistustaan vielä tuhansia vuosia, siitäkin huolimatta, että myös minä itse ihmiskunnan mukana tuhoutuisin. 

4. Uskon jälleensyntymään. Tai, ei, kyse ei ole enää edes uskosta, vaan sisäisestä varmuudesta. C.S.Lewisin sanoin: You don´t have a soul. You are a Soul. You have a body.

5. Pyrin käyttämään pelkästään mekkoja. Housut ovat epämukavia.

6. Minulla on lääkitystä vaativa astma.

7. Olen koukussa Skyrimiin. Terkkuja Morrelle! Skyrim on ihan huippu, mutta kyllä silti edelleen Baldur´s Gatet ovat roolipelien aatelia. Toivottavasti seuraava Elder Scrolls sijoittuisi Valenwoodiin :-)